FAQ – Alueellinen välitystoiminta ja brändiluotsi

Hyvinvoinnin välitystoimiston yhteiskehittäminen

Hyvinvoinnin välitystoimisto hakee parhaillaan alueellisia välitystoimijoita eli tuottajia ja taide- sekä kulttuurialan ammattilaisia yhteiskehittelyjaksolle. Heidän joukostaan valitaan lisäksi brändiluotsi koordinoimaan valtakunnallista välitystoimistoverkostoa.

Tässä muutamia eniten kysyttyjä kysymyksiä ja vastauksia niihin.

Mitä Hyvinvoinnin välitystoimisto tekee?

Hyvinvoinnin välitystoimisto on vuoden 2017 lopussa päättyvä ja vuonna 2015 alkanut valtakunnallinen ESR-hanke. Hankkeen tavoitteena on konkreettinen taidelähtöisiä palveluita hyvinvointialalle välittävä toimisto, joko tuo yhteen palveluiden tuottajat ja asiakkaat, verkostoi toimijat sekä auttaa mm. palveluiden tuotteistamisessa, asiakkaiden löytämisessä ja myynnissä eli välittää palveluita asiakkaille. Tulevaisuudessa alueelliset välitystoimistot muodostavat valtakunnallisen verkoston.

Mitä alueellinen välitystoimisto tekee?

Alueelliset välitystoimistot voivat toimia missä päin Suomea tahansa. Ne verkostoivat oman alueensa toimijoita, tuovat yhteen asiakkaat ja palvelun tuottajat sekä auttavat alueensa toimijoita tuotteiden kehittämisessä ja paketoinnissa. Tukea työhönsä he saavat valtakunnalliselta verkostolta, jota koordinoi brändiluotsi.

Mitä brändiluotsi tekee?

Brändiluotsi koordinoi valtakunnallista välittäjä verkostoa. Koordinointityön ohella luotsi verkostoituu muiden alan toimijoiden kanssa valtakunnallisesti sekä kansainvälisesti, etsii uusia rahoituskanavia sekä potentiaalisia asiakkaita, kehittää toimiston toimintaa ja osallistuu myös julkiseen keskusteluun taiteen hyvinvointivaikutuksista.

Mistä rahat?

Kenellekään ei siis ole varattuna valmista palkkarahaa, vaan tulot tulevat muodostumaan mm. välitysprovisioista, myydyistä palveluista, koulutusmaksuista, luentopalkkioista ja konsultaatiopalkkioista. Myös apurahoja ja hankerahoja tullaan hakemaan.

Kuka voi hakea mukaan yhteiskehittelyjaksolle?

Valitsemme yhteiskehittelyjaksolle ja tuleviksi alueellisiksi välittäjätoimijoiksi taide- ja kulttuurialan ammattilaisia. Aikaisempi kokemus taidelähtöisten palveluiden viemisestä mm. sote-sektorille, hyvät yhteistyöverkostot ja oman alueen toimijoiden tuntemus katsotaan eduksi. Toimija voi ottaa välitystoiminnan yhdeksi toiminta osa-alueeksi tai keskittyä pelkkään välitystoimintaan. Linkki hakuun https://www.lyyti.fi/reg/HVVT2018.

Kuka voi hakea brändiluotsiksi?

Kun tulee valituksi yhteiskehittelyjaksolle, voi sen jälkeen hakea brändiluotsiksi. Ylemmässä kysymyskohdassa mainittujen kriteerien lisäksi eduksi katsotaan kokemus yritystoiminnasta ja liiketoiminnasta, referenssit myynnistä ja markkinoinnista sekä halu sitoutua pitkäjänteiseen kehittämistyöhön (koskee myös alueellisia toimijoita 🙂 ).

Mitä yhteiskehittelyjaksolla tapahtuu?

Koska tavoitteena on saada aikaan taloudellisesti kestävää toimintaa ja edistää taiteilijoiden ja luovien toimijoiden työllistymistä, tullaan iso osa yhteiskehittelyjaksosta käyttämään ansaintalogiikan ja organisaatiomuodon rakentamiseen. Vaikka tavoitteena on saada asiakkaat maksamaan palveluista, ei apuraha- tai hankerahoitusta suljeta pois, koska niitä tarvitaan jatkokehittämiseen sekä joidenkin kohderyhmien palveluiden takaamiseen.

Tässä muutamia osa-alueita

        • HVVT tilannekatsaus
        • Pilotointien tulokset
        • Toimijat esittäytyvät, esittelevät alueensa ja potentiaaliset kärkitoimijat
        • Välitettävien tuotteiden/ tuottajien valinnan kriteerit, odotukset, sitoutuminen
        • Osallistumisen mallit ja sopimukset
        • Toiminnan kannattavuus, riskit ja ennakointi
        • Rahoitus
        • Toiminnan pyörittämiseen vaadittavat resurssit (osaaminen, raha, aika)
        • Toimijoiden vastuut ja velvollisuudet
        • Toiminnan säännöt
        • Keskeisimmät kohderyhmät
        • Myyntikanavat
        • Markkinointi- ja viestintäsuunnitelma
        • Brändi
        • Laadunvarmistus
        • Lanseeraussuunnitelma

Lisäksi osallistujilla teetätetään erilaisia välitehtäviä.

Tarvitseeko alueellisella toimijalla olla omia tuotteita?

Alueellinen toimija voi välittää pelkästään muiden palveluntarjoajien palveluita tai siinä ohessa myös omia tuotteitaan.

Tarvitseeko taustalla olla toimiva yritys?

Ei tarvitse olla yritystä valmiiksi, mutta siitä voi olla hyötyä. Selvitämme yhteiskehittelyjaksolla, mikä organisaatiomuoto palvelee parhaiten yksittäisiä toimijoita, mutta myös valtakunnallista verkostoa. Se saattaa olla osuuskunta tai yritys tai joku muu. Joka tapauksessa raha tulee liikkumaan ja siksi tarvitaan mm. laskutusmahdollisuus.

Onko yhteiskehittelyjakso maksullinen?

Yhteiskehittelyjakso on maksuton. Matkat, syömiset ja mahdolliset yöpymiset toki jokainen osallistuja maksaa itse.

Missä yhteiskehittelyjakso pidetään?

Helsingissä.

Humakin rooli?

Humakilla tulee jatkossakin olemaan rooli Välitystoimiston toiminnassa. Tämä suunnitellaan ja sovitaan kehittelyjakson yhteydessä. Humak pidättää itsellään oikeuden olla valitsematta hakijoiden joukosta brändiluotsia.

Lisätietoa: Minna Taipale, 020 7621 373/ minna.taipale@humak.fi

Huomio alueellisesta välitystoiminnasta ja brändi- luotsaamisesta kiinnostuneet!

Tule mukaan juurruttamaan Hyvinvoinnin välitystoimiston toimintaa!

Parhaillaan menossa oleva haku alueellisten toimijoiden löytämiseksi löytyy tämän LINKIN takaa. Hakuaikaa jatkettu 13.8. saakka. Haussa etsimme toimijoita välittäjiksi paikallistasolla, osana valtakunnallista verkostoa. Valitut toimijat olisivat siis alueellisia yhteyspisteitä, jotka voisivat välittää asiakkaille niin omia kuin muiden alueensa toimijoiden palveluita.

HAKU PÄÄTTYY SUNNUNTAINA 13.8.2017!!!

Mukaan valittujen toimijoiden kanssa järjestetään yhteiskehittelyperiodi ajalla 31.8.-1.12.17. Periodi sisältää tapaamisia Helsingissä ja etäsparrausta, mikä mahdollistaa liiketoiminnan suunnittelun sekä aidon verkostoitumisen. Yhteiskehittelyssä on mukana tulevien yrittäjien lisäksi hankehenkilökuntaa sekä ulkopuolisia sparraajia.

Lähipäivät ovat:

31.8.-1.9.2017
14.-15.9.2017
28.-29.9. 2017
19.-20.10.2017
2.-3.11.2017
16.-17.11.2017
30.11.-1.12.2017

Lähipäivien sisällöt mm:

  • HVVT:n tilannekatsaus ja pilotoinneista saadut tiedot
  • Osallistujien esittäytyminen, alueiden esittelyt, kärkituotteet
  • Organisoituminen – mikä tulee tulevan välitystoimistoverkoston liiketoimintamuodoksi
  • Talous
  • Myynti ja markkinointi

Alueellisten toimijoiden lisäksi haemme Hyvinvoinnin välitystoimisto -brändille sekä verkostolle luotsia. Brändiluotsin tehtäviin tulevat kuulumaan mm. verkoston ylläpito, koordinointi sekä verkoston jäsenten sparraus tarvittaessa, rahoitukseen liittyvät tehtävät, lisäksi laadunvalvonta (välitettävät tuotteet), viestintä ja yhteistyö verkoston ulkopuolella.

Brändiluotsi valitaan yhteiskehittelyjaksolle valituista toimijoista.

 

Lisätietoa: Minna Taipale: minna.taipale@humak.fi, 020 7621 373

Lisää aiheesta:

http://hyvinvoinnin-valitystoimisto.humak.fi/2017/08/04/faq-alueellinen-valitystoiminta-ja-brandiluotsi/

http://hyvinvoinnin-valitystoimisto.humak.fi/2017/06/08/lisatietoa-hvvt-hauista/

http://hyvinvoinnin-valitystoimisto.humak.fi/2017/05/30/brandia-luotsaamaan/

http://hyvinvoinnin-valitystoimisto.humak.fi/2017/05/08/hae-mukaan-hyvinvoinnin-valitystoimiston-alueelliseksi-toimijaksi/

Katso videot ja peukuta parasta!

Tässä näytteitä Tatu ja Sote -valmennuksen uusista tuotteista. Katso ja peukuta mielestäsi parasta videota!

Hetkessä näkyväksi

 

Hetkessä näkyväksi on soveltavan taiteen työpaja, jossa tuotetaan vaikuttamisvideoita ryhmän yhteisen pohdinnan tuloksena. Ryhmä ideoi yhdessä ohjaajien kanssa videoita, joilla rikotaan stereotypioita ja otetaan kantaa ajankohtaisiin aiheisiin sekä henkilökohtaisella että yhteiskunnallisella tasolla. Videoiden jokainen saa äänensä kuuluvaksi ja ideansa näkyväksi. Valmiit videot ladataan YouTube-palveluun, josta ne on helppo jakaa ja löytää.

Ikäihmisille ei ole tarjolla juurikaan soveltavaa taidetta hyödyntävää sosiaaliseen mediaan keskittyviä taidetoimintaa. Heidän äänensä jääkin helposti kuulematta digikulttuurin aikakautena. Työpajassa sosiaalialan ammattilainen ja taiteilija ohjaavat työskentelyä. Ideoinnin, käsikirjoituksen laatimisen ja toteutuksen ryhmä suunnittelee yhdessä. Taiteilijan rooli on erityisesti auttaa ideoinnissa ja rohkaista ryhmää toteuttamaan ideoitaan luovalla tavalla. Hän myös hoitaa videon kuvauksen ja editoinnin.

Sosiaalityöntekijä pitää ryhmän sisäisestä dynamiikasta huolta ja auttaa avaamaan ongelmakohtia, mikäli niitä ilmenee. Tämä mahdollistaa myös aiheiden laajemman ja luottamuksellisen käsittelyn.

Hetkessä näkyväksi -videotyöpajassa ikäihmiset ideoivat ja tekevät vaikuttamisvideoita ajankohtaisista aiheista ja valmiit videot ladataan YouTube-palveluun.

Kohderyhminä voivat ikäihmisten lisäksi olla myös mm. maahanmuuttajat, pitkäaikaistyöttömät ja muut haasteellisessa asemassa olevat ihmisryhmät. Tavoitteena on saada aikaan pysyvä vaikuttamiskanava ihmisille ja ryhmille, jotka eivät yksin pysty saamaan riittävästi sanomaansa kuuluville.

Yhdessä tiimin tuotoksesta syntyy yhteisöllisesti toteutettu video, jolla on mahdollisuus levitä maailmanlaajuisesti.

 

Kaverikuvakone

Mikä on Kaverikuvakone?

Kaverikuvakone on Maria Haatajan kehittämä kuvataidetta luovasti käyttävä menetelmä, jota on kehitelty eteenpäin syksyn 2016 ja talven 2017 aikana. Syksyllä 2016 projektiin tulivat mukaan sosiaaliohjaaja Päivi Toivonen ja kulttuurituotannon lehtori Johanna Ikola. Kaverikuvakonemenetelmään työryhmä kehittelee draamallisia aineksia sekä uusia kuvataiteen soveltavia menetelmiä.  Tuotteistaminen aloitettiin työryhmänä syksyllä 2016. Kaikki työryhmän jäsenet osallistuvat Hyvinvoinnin välitystoimiston Tatu-Sote-koulutukseen, jossa kehitellään ja tuotteistetaan soveltavaa taidetta sosiaali- ja terveysaloille.

Menetelmä sopii esim. erilaisille sote-kontekstissa toimiville ryhmille osallisuuden vahvistamiseen ja ryhmäyttämiseen. Menetelmässä yhdistyy tuoreella tavalla kuvataidetyöskentely ja draama. Menetelmän avulla voidaan tuoda kaikki ryhmän jäsenet näkyväksi. Harjoitusten tavoitteena on tutustuminen, ryhmäytymisen alkaminen, nähdyksi tuleminen, kohtaaminen, sallivan ilmapiirin luominen, luottamuksen vahvistaminen sekä onnistumisen vaatimuksen unohtaminen. Harjoitukset on tehty niin, ettei osallistujan taiteellisilla kyvyillä ole merkitystä. Lopputulokset ovat hauskoja ja yllättäviä. Oikein tekemisen merkitys katoaa.

Menetelmää tuotteistetaan työpajoiksi ja menetelmäkoulutukseksi. Kaverikuvakoneen voi tilata erilaisiin tilaisuuksiin joko yksittäisenä työpajana tai työpajasarjana. Menetelmästä järjestetään myös koulutuksia erilaisten ryhmien ohjaajille ja koulutuksen käytyään ohjaaja saa käyttöönsä menetelmämateriaalit sekä käyttöoikeuden menetelmään.

Miksi Kaverikuvakone on uniikki ja monipuolinen menetelmä ryhmissä käytettäväksi?

Ryhmien ryhmäyttämiseen ja osallistamiseen on olemassa lukemattomia menetelmiä ja työpajoja, usein draamapohjaisia. Kaverikuvakoneen hienous piilee siinä, miten siinä yhdistyy kuvataiteen menetelmät ja draama vaikuttavaksi, hauskaksi ja monikäyttöiseksi menetelmäksi. Kaverikuvakoneesta voi ryhmän vetäjä valita yhden tai useamman osan omiin tarpeisiinsa. Kaverikuvakone venyy lyhyestä vartin mittaisesta ryhmäyttävästä ja tutustuttavasta harjoitteesta useamman tunnin mittaiseen työpajaan, jossa ryhmäytymisen lisäksi tavoitteena voivat olla osallisuuden kokemukset, omien kokemusten läpikäynti ja jakaminen, jonkin ryhmän yhteisen tavoitteen kirkastaminen tai ongelman käsittely.

Menetelmän testaus

Menetelmää on testattu syksyllä 2016 ja alkutalvesta  2017

  • Tatu-Sote- koulutuksen ryhmässä aikuisilla
  • lapsiryhmässä Helsingissä
  • teini-ikäisillä Hämeenlinnassa
  • kokemusasiantuntijakouluttajilla Seinäjoella.

Palaute testauksesta on ollut hyvin kannustavaa. Palaute osoittaa, että menetelmä toimii hyvin erilaisissa ryhmissä sekä myös eri-ikäisten ryhmissä käytettäväksi  tilanteissa, jossa ryhmää halutaan ryhmäyttää ja osallistaa. Lisäksi menetelmää voi turvallisesti käyttää vaikeidenkin asioiden käsittelyyn, ryhmän tarpeiden mukaan. Tuotteistamisprosessissa sekä menetelmän kehittämisessä on otettu ryhmiltä saatu palaute huomioon. Palaute vahvisti myös työryhmän ajatusta tuotteistaa Kaverikuvakone työpajojen lisäksi 2-päiväiseksi koulutukseksi. Testausryhmänä olleet Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kokemusasiantuntijakouluttajat totesivat, että menetelmää ei voi ottaa ryhmän ohjaajana  käyttöönsä, ellei ole itse  ensin kokenut osallistujana sen monipuolisuutta ja -käyttöisyyttä sekä  elämyksellistä ja vapauttavaa luonnetta.

Kaverikuvakone Facebookissa

 

Kuva tulee kylään

 

Taidesisältöinen palvelu muistisairaalle ja hänen omaiselleen.

Kuvataiteilijan kynästä syntyy muotokuva muistisairaasta ja hänen omaisestaan heidän omassa kodissaan. Kuvataiteilijan lisäksi vierailulla mukana on sosiaali-terveysalan ammattilainen, jonka kanssa piirtämisen aikana keskustellaan yhteisistä muistoista, muistisairauden mukanaan tuomista haasteista ja etsitään yhdessä voimavaroja ja ilonaiheita arkeen. Muotokuvan lisäksi työskentelemme yhdessä erilaisia taidelähtöisiä menetelmiä käyttäen. Palvelun sisältö muodostuu kohtaamisessa esiin nousseiden toiveiden ja tarpeiden pohjalta.

Muotokuva Piirrämme muistisairaasta ja omaisesta muotokuvan ensimmäisen tapaamisen (2h) aikana.

Toisella vierailulla (2 h) keskustelemme valmistellun ja kehystetyn muotokuvan tuomista ajatuksista. Tapaamisen aikana käytämme lisäksi mm. seuraavia taidelähtöisiä menetelmiä:

Aarrekarttatyöskentely Visualisoimme haaveita ja voimavaroja asiakasta puhuttelevien kuvien avulla. Kuvista kootaan kaunis kollaasi, jota voi pitää näkyvillä ja siten päivittäin muistaa positiivisia asioita.

Tunnekorttityöskentely Valitaan taidekorteista itseä koskettava kuva, jonka avulla nimetään tunnelmia sekä keskustellaan niistä.

Huoneentaulu Sopii erityisesti tilanteisiin, joissa asiakkaan kommunikointikyky on alentunut tai alentumassa, edessä on hoitajan vaihtuminen tai pitkäaikaishoitoon siirtyminen. Huoneentauluun kerätään asiakkaalle tärkeitä arkisia asioita ja tapoja, jotta hän myös jatkossa saisi mahdollisimman yksilöllistä hoitoa.

Muistojen rasia Rasiaan kerätään tärkeitä muistoja herättäviä esineitä ja materiaaleja.  

Lempikappaleet Kuunnellaan muistoja herättävää musiikkia ja laaditaan yhdessä soittolista, jota voi hyödyntää esim. erilaisissa juhlissa.

Tekemistä, ryhmiä, vapaaehtoisia toimijoita Valmistelemme tarpeiden ja toiveiden pohjalta infopaketin, joka sisältää tietoa alueen ikäihmisille ja muistisairaille aktivointia ja vapaaehtoisavusteista toimintaa tarjoavista tahoista.

 

Todellinen minä

 

Todellinen Minä® – todeksi tekevän taiteen toimintamalli

Muuttuva yhteiskunta luo paineita yksilölle muuttua sen mukana. Oma hyvinvointi ja sen vaaliminen sekä itsensä tunteminen ovat tärkeitä jokaiselle, jotta pysyy tässä muutoksessa mukana eikä hukkaa itseään maailman muuttuessa.

Todellinen Minä® – todeksi tekevän taiteen toimintamallin avulla autamme ihmisiä tulemaan nähdyksi omana itsenään sekä itselle että ympäröivälle maailmalle. Se vahvistaa itsetuntoa ja itsetietoisuutta sekä auttaa tunnistamaan omia rajoja ja voimavaroja. Toimintamallin avulla mahdollistetaan ihmisen todellinen minä arjen toimintaympäristöissä.

Todellinen Minä® toteutetaan ryhmässä ja siinä hyödynnetään soveltavaa taidetta erilaisissa ympäristöissä:

  • Todellinen Minä® – Draama

toiminnallista työskentelyä draaman työtapojen avulla

  • Todellinen Minä® – Luonto

toiminnallista työskentelyä luonnossa hyödyntäen luonnon elementtejä

  • Todellinen Minä® – Kuva

toiminnallista työskentelyä käyttäen kuvaa eri muodoissa

Toimintamalli soveltuu erilaisille kohderyhmille ikään, sukupuoleen tai sosiaaliseen statukseen huomiota kiinnittämättä. Toimintamallia voidaan hyödyntää esimerkiksi erilaisten kuntoutujien kuntoutustyössä, työyhteisöjen ongelmatilanteissa, muutos- ja kriisitilanteissa olevien henkilöiden tietoisuuden lisäämisessä sekä virkistystoiminnassa.

Jokaisella ihmisellä on tarve ja oikeus tulla kuulluksi omana itsenään. Autonomian ja osallisuuden tunteen kokeminen ei ole itsestäänselvyys, mutta sen pitäisi olla meidän jokaisen perusoikeus.

 

Anne Peltola, TtM, fysioterapeutti

Marianna Räsänen, FM, taiteilija, draamaopettaja, tanssi-liiketerapiamenetelmien ohjaaja, improvisoija

Iita Mykkänen, kulttuurituottaja AMK
Lisätietoja Facebookissa sekä www.todellinenmina.fi

 

TUNNE|KEHO

 

TUNNE|KEHO on kuntouttavan ryhmätoiminnan muoto. Toiminnan tavoitteena on lisätä kuntoutujan itsetuntemusta sekä ymmärrystä omien tunteiden ja kehon yhteydestä. Uudenlaiset kokemukset omasta kehosta ja mielestä saadaan taidetta (musiikkia, kuvan tekemistä ja draamaa) välineenä käyttäen.

TUNNE | KEHO -ryhmä tarjoaa turvallisen ympäristön ja ammattilaisten tuen uusien asioiden harjoitteluun. Ryhmän tapaamisten teemat liittyvät keholliseen aistimiseen; näkö, kuulo, liike, tunto ja tasapaino. Prosessin punainen lanka on oman kehokartan tekeminen. Kehokartan avulla opitaan tunnistamaan ja tiedostamaan omia tuntemuksia uudella tavalla. Tämä edesauttaa tunteiden ilmaisun ja säätelyn kehittymistä.

TUOTTEEMME

  • sis. Ammattilaisten suunnitteleman ja ohjaaman tavoitteellisen ryhmätoiminnan prosessin
  • Paketti 1 sisältää: 6 x 2.5h kertaa, kahdella ohjaajalla 4000 € + ALV.
  • Paketti 2 sisältää: 12 x 2.5h kertaa, kahdella ohjaajalla 6332 € + ALV.

Toukokuu 2017 ajan voimassa tarjous molemmista paketeista. Kysy lisää!

 

TUNNE | KEHO -työryhmä:

Ira Hynninen-Sundelin (toimintaterapeutti, ryhmätaideterapeutti, artenomi)

Minna Högbacka (teatteri-ilmaisun ohjaaja)

Minna Nivala (psykiatrinen sairaanhoitaja, kuntoutuksen ohjaaja ja

-suunnittelija,ratkaisukeskeinen kuvataideterapeutti ja nepsy-valmentaja)

Anni Eveliina Pellikka (opettaja, ryhmätaideterapeutti, artesaani)

Tiinapriitta Savela (musiikkiterapeutti, musiikkipedagogi, muusikko)

 

TUNNE | KEHO -ryhmän osallistujat:

”Aina ryhmän jälkeen on olo ollut energinen ja vapautunut”

”Sain ryhmässä kosketuksen uudenlaisiin tunteisiin ja uskalsin myös tuoda niitä esille”

”Pystyin haastamaan itseäni ja menemään välillä myös epämukavuusalueille.”

“ Tällä on ollut jopa ihan ‘lääkinnällinen’ vaikutus. “

 

Yhteystiedot

Sähköposti: tunnekeho@gmail.com

Facebook: TunneKeho menetelmä

 

VOIMAVAATE -TYÖPAJA

Voimavaatetyöpajassa asiakkaat suunnittelevat ja toteuttavat itselleen omaa persoonaansa ilmentävän vaatteen, joko tuunaten vanhaa tai luoden kokonaan uutta. Lopputulos voi olla mitä tahansa: käyttövaate, fantasia-asu, asukokonaisuus tai asuste. Työmenetelminä käytetään mm. ompelua, neulomista, värjäystä ja kankaanpainantaa.

Pajatyöskentelyn päätteeksi jokainen asiakas valokuvataan omassa voimavaatteessaan valitsemassaan ympäristössä, siten kuin hän itse haluaa tulla nähdyksi. Tekstiilitaiteen ja valokuvan keinoin tehdään näkyväksi jokaisen omaa, ainutlaatuista sisäistä voimaa.

Voimavaatetyöpaja on suunnattu ensisijaisesti kuntouttavassa työtoiminnassa tekstiilipajoilla työskenteleville henkilöille, mutta se soveltuu myös muille kohderyhmille.

 

Tiimi:

Anu Kudjoi, ompelijakisälli, tekstiiliartesaani, batikkitaiteilija

Minna Mänttäri, taiteilija, kulttuurituottaja ja valokuvaaja (voimauttavan valokuvan perusteet-tason koulutus)

 

Hinta: ”kevätjuhlatarjous” 2500 € + alv.

Ei sisällä materiaaleja eikä valokuvatulosteita.

 

Tilaukset ja tiedustelut:

Anu Kudjoi / anu.kudjoi@gmail.com / 045 8544 544

Löydät meidät myös Facebookista nimellä Voimavaate-menetelmä

 

Lisäksi valmennuksessa syntyivät mm. seuraavat tuotteet:

Kuntouttavan työtoiminnan etäyksilövalmennuspilotti

Yhteistyössä Hyvinvoinnin välitystoimisto, Työnvuoksi ry, Laptuote-säätiö ja Eksote

Pilotoinnin tavoitteena on kehittää vaihtoehtoinen kanava yksilövalmennukseen etäpalveluna. Asiantuntijat kuntouttavan työtoiminnan kentältä ovat koonneet yhteistyössä sisällön etävalmennukseen.

Visuaalisen ilmeen ja käytettävyyden suunnittelussa asiantuntijoina ovat taiteen ja palvelumuotoilun ammattilaiset, jotka asiantuntijuudellaan tuovat omat kehitysehdotuksensa sivuston toimivuuteen hyvinvointialan asiantuntijoiden rinnalla.

Visuaalisessa ilmeessä on huomioitu värit ja muodot selkeän kokonaisuuden osina.  Esimerkiksi tekstiin on valittu lukihäiriöisille sopiva kirjasintyyli, jotta sisältö palvelisi mahdollisimman laajaa käyttäjäkuntaa.

Sivuston käytettävyys varmistetaan palvelumuotoilun keinoin suunnittelu- ja testausvaiheessa. Etäyksilövalmennusalustan sisältö on mietitty helppokäyttöiseksi ja asiakasystävälliseksi. Suunnittelun keskiössä ovat sisällön laadukkuus, eri osien löydettävyys, toiminnanohjauksen toimivuus ja visuaalisesti miellyttävä ulkonäkö.

Monialaisessa yhteistyössä on luotu palveluympäristö, joka antaa valmiudet toimivuuden testaukseen itse käyttäjillä. Pilotista kerätään palautetta asiakkailta joustavaa jatkokehitystä ja uusien toimintojen lisäämistä varten.

Asiantuntijoina pilotoinnissa ovat Hyvinvoinnin välitystoimiston Tatu ja Sote valmennuksesta Minna Rautio sosionomi (AMK), taide-ja palvelumuotoilija Johanna Järvelä (TaM) ja tuote- ja palvelumuotoilija Janika Holm (Muotoilija Amk)

Asiantuntijaryhmä:

Minna Rautio, sosionomi (AMK) Psykiatrisen hoitotyön eat,
Kuntouttavan työtoiminnan tiimiesimies,
yksilövalmentaja TyönVuoksi ry. Verkostoyhteistyö
minna.rautio@tyonvuoksi.fi
p. 0408351753

Johanna Järvelä, TaM
Moniaistinen esteettömyys toimintaympäristöissä;
tilat, tuotteet ja palvelut
Visuaalinen suunnittelu
Sosionomiopiskelija
johannajarvela@hotmail.com
p.0408489572
https://fi.linkedin.com/in/johannajarvela

Janika Holm, Muotoilija Amk
Tuote- ja palvelumuotoilu
Asiakaslähtöiset ratkaisut ja konseptointi
Luova liiketoiminnan kehittäminen
Lähihoitaja, mielenterveys, kriisi ja päihdetyö
holmjanika@gmail.com
p. 0405396173
http://www.finnishdesigners.fi/portfolio/janika.holm

 

Toimintavoimaa-koulutuspaketti

Tämä taiteen soveltavan käytön koulutuspaketti on suunniteltu erityisesti sosiaali- ja terveysalan tarpeisiin. Se sopii sisällöksi esimerkiksi työyhteisön koulutuspäivään. Kokonaisuus sisältää puolen tunnin tietoiskun sekä puolentoista tunnin toiminnallisen teatteri- tai musiikkipajan. Keskusteluineen ja taukoineen koulutukselle hyvä varata aikaa kolme tuntia. Erityistä tilaa ei tarvita, huone jossa ryhmä mahtuu toimimaan riittää hyvin.

Tietoiskussa osallistujat saavat vastaukset kysymyksiin: Mitä kulttuurihyvinvointipalvelut ovat? Kenelle? Mitä hyötyä? Mistä neuvoja? Mitä palveluita alueella on tarjolla? Mitä toiminta voisi olla omassa organisaatiossamme?

Vaihtoehtoisessa teatteri- tai musiikkipajassa tutustutaan soveltavaan taiteeseen omakohtaisesti. Taidepajassa toiminnalla on aina tavoite, esimerkiksi ryhmäytyminen tai vuorovaikutuksen lisääminen. Ryhmäkoko max 25 henkilöä, tai tarpeiden mukaan räätälöitynä.

 

Tulossa myös Toimintavoimaa-hyvinvointipaketti.

Lisätietoa: www.toimintavoima.fi, piia.kleimola@toimintavoima.fi

 

KuvaKohtaamo – väline asiakastyön kohtaamisiin

KuvaKohtaamo on uudenlainen pelillinen ja valokuvaa hyödyntävä työväline sosiaalialan asiakastyöhön, joka soveltuu työntekijän ja asiakkaan välisiin kohtaamis- ja keskustelutilanteisiin sosiaalialalla.

Viihdyttävä, selkeä ja helposti omaksuttava työväline tukee työntekijän ja asiakkaan vuorovaikutusta ja kohtaamista. Samalla se rohkaisee työntekijää ja asiakasta avoimeen kommunikaatioon ja vuorovaikutukseen. Sitä voi mainiosti käyttää asiakasprosessin eri vaiheissa esimerkiksi tutustumiseen tai ajankohtaisen tilanteen kartoittamiseen.

KuvaKohtaamon avulla asiakkaalle tarjoutuu mahdollisuus kertoa arjestaan ja ajatuksistaan sekä ilmaista itseään valokuvien avulla, niitä sanoilla täydentäen. Kuvien avulla on usein helpompaa sanallistaa omaan tilanteeseen ja asiakassuhteeseen liittyviä haasteita, tunteita ja toiveita. KuvaKohtaamon pelilliset elementit motivoivat asiakasta yhteiseen työskentelyyn ja rakentavat asiakkaan ja työntekijän välistä vuorovaikutussuhdetta monimuotoiseksi.

Työntekijälle kuvan käyttö pelillisessä ympäristössä tarjoaa uudenlaista näkökulmaa asiakastyöhön ja omiin totuttuihin tapoihin toimia asiakkaan kanssa. Samalla KuvaKohtaamo-työväline tarjoaa työntekijälle mahdollisuuden nojautua asiakaskohtaamisessa ohjattuun raamiin.

Kuvakohtaamo-tuotteen ja -menetelmän tuotekehitys on parhaillaan meneillään. Tuotetta kehitetään moniammatillisessa tiimissä, jossa ovat mukana sosiaalityön ammattilainen YTM Elina Hallman, valokuvaaja (VAT) ja yhteisöpedagogi (AMK) Paula Myöhänen sekä FM Soile Ollikainen, joka on toiminut asiantuntija-, kehittäjä-, tuottaja- ja koordinaattorirooleissa taiteen ja kulttuurin kentällä.

 

Kysy lisätietoja:

tuottaja Soile Ollikainen

kuvakohtaamo@gmail.com

puh. 040-8428694

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Rahoitusta rohkeille

Tervetuloa Rahoitusta Rohkeille – keskustelutapahtumaan!

Tule kuulemaan ajankohtaista tietoa luovan alan yksityisestä rahoituksesta sekä tavoista tehdä yhteistyötä eri toimijoiden kesken. Saat konkreettisia vinkkejä siihen, miten voisit kehittää juuri sinun projektisi, tuotantosi tai toimintasi rahoitushankintaa. Päivän innostavat alustajat tarjoavat sinulle osaamistaan ja kokemuksiaan hyödynnettäväksi niin joukkorahoituksen, toimialarajoja ylittävien yhteistyön mallien, investointimahdollisuuksien kuin tulorahoituksenkin teemoista. Tapahtuma on samalla oiva mahdollisuus keskustella ja luoda verkostoja muiden tuottajien, rahoitusosaajien ja alan toimijoiden kesken.

Tarjoamme päivän aikana kasvissosekeittolounaan Aalto-salin tiloissa klo 12-13.
Lisäksi tarjolla on kahvia ja haudutettua teetä porkkanapiirakan kera.

10.00 Tervetuloa – Pauliina Lapio, Taike & Jouni Kärkkäinen, Humak

10.15 Miksi brändit sponsoroivat? – Miikka Vahtera, CEO Malja®

11.00 Luovan alan yritysten rahoitushaasteiden ratkaisuja – Miikka Liimatainen, Partner Manager @Fundu

11.30 Kuinka opin rakastamaan joukkorahoitusta? – Mikko Järvinen, Jyväskylän meininki: A Punk Documentary

12.00 Lounas & verkostoitumista, Kasvissosekeitto + sämpylä, kahvi/tee + porkkanapiirakka

13.00 Creative interventions; health and culture coming together – Wendy Gallagher, Arts for Health Partnership Manager, Whitworth and Manchester Museum, University of Manchester

14.00 Yllätysohjelma: Off/Balance

14.20 Päivän osallistava yhteenveto – Pauliina Lapio, Taike & Jouni Kärkkäinen, Humak

Ilmoittaudu viimeistään 7.3.2017.
Paikkoja rajoitetusti 160:lle nopeimmalle.

www.lyyti.fi/reg/Rahoitusta_Rohkeille_3190

RahoitustaRohkeille 17.3 Jyväskylä esite

Tallenne Living Lab -luennolta perjantailta 18.11.

Lappeenrannan Tatu&Sote -valmennuksessa kuultiin luento Living Lab -konseptista perjantaina 18.11.2016. Konseptista kävi kertomassa Saimaan ammattikorkeakoulusta lehtori, LitM, ft Asko Kilpeläinen. Puheenvuoro striimattiin ja tallenne löytyy osoitteessa

https://meeting.saimia.fi/p1xh55zflq3/.

Living lab on tutkimuskonsepti. Se on käyttäjälähtöinen, avoin innovaatioekosysteemi, joka toimii usein aluetasolla (esim. kaupunki, taajama, alue), yhdistämällä samanaikaisesti tutkimuksen ja innovoinnin prosessien puitteissa julkisen ja yksityisen sektorin ihmiset.

Konsepti perustuu systemaattiseen lähestymistapaan, jossa yhdistetään tutkimus-ja innovaatioprosesseja.

Living Lab –toiminnassa palvelujen käyttäjä osallistuu palvelujen ja toimintamallien kehittämiseen omassa arjessaan osana monitoimijaverkostoa. Living Labit tarjoavat palvelujen kehittämismenetelmiä, joihin palvelujen käyttäjä osallistuu yhdessä muiden kehittäjien kanssa. Näitä menetelmiä ovat mm. eläytymismenetelmät, etnografinen tutkimus, itsedokumentointi, johdettu ideariihitoiminta, kyselytutkimus, käytettävyystestaus, käyttäjähavainnointi, käyttäjän toimien videointi ja analysointi.

Saimia Living Lab on Saimaan ammattikorkeakoulun luoma oppimis- ja toimintaympäristö, jossa luodaan hyvinvoinnin innovaatioita ihmisten ehdoilla. Päämääränä on auttaa kaikenkokoisia yrityksiä ja yhteisöjä kehittämään uusia hyvinvointialan tuotteita ja palveluita. Kehitystyö tapahtuu aidoissa käyttöympäristöissä yhdessä palvelun tarjoajien, palveluiden käyttäjien sekä alueen muiden kehittämisyksiköiden kanssa. Toiminnasta vastaavat ammattikorkeakoulun eri alojen opiskelijat ja opettajat.

Taiteen kanssa kaikkialla

Seminaaritallenne Lappeenrannasta 28.10.2016

Lokakuun viimeisenä perjantaina Hyvinvoinnin välitystoimiston avoin seminaari keräsi yli 100 taiteen sekä sosiaali- ja terveysalan yhteistyön mahdollisuuksista kiinnostunutta Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin Eksoten auditorioon.

Iltapäivän aikana kuultiin puheenvuorot Hyvinvoinnin  välitystoimiston projektipäällikkö Oona Tikkaojalta, Taiken erityisasiantuntija Johanna Vuolastolta sekä Kinaporin monipuolisen palvelukeskuksen johtajalta Sari Hedmanilta. Puhujien kautta saatiin monitasoinen katselmus aina kansainvälisistä tutkimuksista soveltavan taiteen ansainatalogiikoihin sekä ihan käytännön taidetyöhön palveluyksikössä.

Tässä linkki tallenteeseen: https://meeting.saimia.fi/p48f7a4zscz/

Kaikki esitykset ovat tässä samassa tallenteessa. Vasemmasta palkista saa nuolta klikkaamalla sisällysluettelon josta voi valita esityksen.

 

Suorat linkit esityksiin:

johanna-vuolasto

Johanna Vuolasto: https://meeting.saimia.fi/p48f7a4zscz/?launcher=false&fcsContent=true&pbMode=normal&archiveOffset=45000

 

oona-tikkaojaOona Tikkaoja: https://meeting.saimia.fi/p48f7a4zscz/?launcher=false&fcsContent=true&pbMode=normal&archiveOffset=2383000

 

sari-hedmanSari Hedman: https://meeting.saimia.fi/p48f7a4zscz/?launcher=false&fcsContent=true&pbMode=normal&archiveOffset=5208000

Taide sote-alan rakenteissa -seminaari LPR:ssa 28.10.16

Taide sote-alan rakenteissa – sivutuotteena hyvinvointia ja säästöä?

Seminaari perjantaina 28.10.16 klo 12:00–15:00

Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Eksoten auditorio, Valto Käkelän katu 3, Lappeenranta

”Taiteen hyvinvointivaikutuksista on paljon näyttöä. Hoivapaikoissa, joissa on käytetty taidelähtöisiä menetelmiä, on saatu hyviä tuloksia. Hoidettavat ja hoitajat viihtyvät paremmin”, sanoo Ikäinstituutin suunnittelija Christine Oesch-Börman.

”Kyse on siitä, miten huolehdimme taiteen ja kulttuurin saavutettavuudesta ja ihmisten oikeudesta ilmaista itseään mielekkäällä tavalla läpi elämän. Oikeus osallistua kulttuuriin pitäisi huomioida sote-uudistuksessa”, ARTSEQUAL-hankkeen varajohtaja Kai Lehikoinen sanoo.

Seminaarissa ovat puhumassa johtaja Sari Hedman Kinaporin monipuolisesta palvelukeskuksesta, erityisasiantuntija Johanna Vuolasto Taiteen edistämiskeskuksesta sekä projektipäällikkö Oona Tikkaoja Hyvinvoinnin välitystoimistosta.

 

Seminaarin ohjelma

12:00 – 12:45             Taiteen kanssa kaikkialla

Erityisasiantuntija Johanna Vuolasto, Taiteen edistämiskeskus

13:00 – 13:45             Hyvinvoinnin välitystoimisto

Projektipäällikkö Oona Tikkaoja, Hyvinvoinnin välitystoimisto/ Humak

14:00 – 15:00             Taide osaksi palvelukeskuksen arkea

Johtaja Sari Hedman, Kinaporin monipuolinen Palvelukeskus, Helsinki

Tervetuloa!

 

Tilaisuus striimattiin, seminaaritallenne tulee sivuillemme lähiaikoina.

Lisätietoa seminaarista: minna.taipale@humak.fi/ 020 7621 373

Haku Tatu & Sote -valmennukseen

Lukuvuoden 2016-2017 valmennus

HAE VALMENNUKSEEN OSOITTEESSA:
lyyti.in/tatujasote2016

Hakuaika: 1.3. – 31.8.2016
Haastattelut: to 8.9. ja pe 9.9.2016
Hakijoille ilmoitetaan valinnasta ti 13.9.2016
Opiskelupaikan vastaanotto 16.9.2016 mennessä
Valmennukseen ja hakuprosessiin liittyviin kysymyksiin vastataan ajalla 15.6.-15.8. sähköpostitse osoitteessa hvvt@humak.fi. Vastausaika on maksimissaan 1 viikko. Ajankohtana 15.8.-30.8. vastausaika on lyhyempi ja neuvontaa tarjotaan myös puhelimitse 020 7621 373 / Minna Taipale.

Lisätietoa http://hyvinvoinnin-valitystoimisto.humak.fi/valmennus/ 

Edellisellä kierroksella syntyneitä tuotteita voit katsoa täältä http://hyvinvoinnin-valitystoimisto.humak.fi/valmennus/tuotteet/.

Energistä elokuuta

Kesälomat lähenevät loppuaan ja Suomi alkaa hiljalleen heräillä kesäuniltaan.

Muistathan, että voit hakea Tatu&Sote valmennukseen vielä elokuun ajan. TÄMÄN LINKIN KAUTTA löydät lisätietoa sekä pääset täyttämään hakulomaketta!

Myös blogikausi on avattu! Käy lukemassa terveystiedon tohtorin ja Saimaan ammattikorkeakoulun lehtorin Birgitta Lehdon ajatuksia valmennuksestamme Hyvinvoinnin välitystoimiston blogista!

Kuva blogista

Syksyn edetessä kerromme lisää tulevista toiminnoista, stay tuned ja seuraa meitä myös Facebookissa. Luvassa aon ainakin matkaraporttia Lontoosta 🙂

Katso ja peukuta parasta!

Maistiaisia Tatu&Sote -valmennuksen 2015-16 palvelutuotteista. Peukuta tai jätä kommentti!

Mielen metsä on luontokuvaryhmä seksuaalista väkivaltaa kokeneille naisille. Se sisältää valokuvausretkiä metsään, luontokuvien katsomista ja keskustelua.

Osasin – draamaa vangeille, mielenterveys- ja päihdekuntoutujille. Osasin on palvelu, joka on suunnattu erityisesti vangeille sekä mielenterveys- ja päihdekuntoutujille.

Hyppää Tarinakarusellin pyörteisiin! Yhteistoiminnallinen mobiilipeli Tarinakaruselli houkuttelee pelaajiaan luomaan sekä yhteisiä että omia tarinoita elämyksellisten ja luovuutta ruokkivien tehtävien tuella.

Elämäntarinoita ja ITE-runoja lyhytelokuvien avulla! Terveisiä täältä kotoa on toimintamalli, jossa viedään osallistavaa sana- ja elokuvataidetta koteihin.

Ensitaide “Taiteesta tie tunnetason toipumiseen” Ensitaide auttaa (kuva)taidelähtöisin menetelmin hädässä olevan kosketuksiin tunteisiinsa, siten ”oman näköisiin” ratkaisuihin ja todelliseen toipumiseen.

Räppilähde! Ikäihmisille suunnatussa työpajassa tempaudutaan rytmisen lausumisen maailmaan. Osallistujat pääsevät sovittamaan tarinoitaan rap-sanoituksiksi ja esittämään niitä muille.

Sunshine! on toiminnallinen, osallistava ja yhteisöllisyyden tunnetta vahvistava taideworkshopsarja nuorille aikuisille, jotka tarvitsevat tukea oman elämänpolkunsa löytämiseen.